http://www.howrse.fi/?origin=adwords&gclid=CLHft9C52a0CFYMtmAodR195Fg
http://www.topkani.fi/
http://pelikone.fi/
http://www.rahalaakso.fi/
http://mobihubu.fi/mobihubu-pelit
keskiviikko 18. tammikuuta 2012
tiistai 27. joulukuuta 2011
perjantai 17. kesäkuuta 2011
Kaikenlaista, mutta tänään tää!
"Tiedät kai senkin, että totaalinen luottamus rajoittuu vain lyhyisiin hetkiin. Silmänräpäykseen, joka on ihmeellinen kuin kohtaaminen iankaikkisuudessa"
"Tiedän kyllä."
"Sinä tiedät niin paljon. Siksi kai sinä ymmärrät niin vähän."
"Niin, minä eksyn, kun lähden etsimään selityksiä."
"Mutta niitä ei ole. Elämä on julmaa eikä kukaan saa koskaan tietää millä se lyö seuraavalla kerralla."
Marianne Fredriksson: Muuttolinnut
"Tiedän kyllä."
"Sinä tiedät niin paljon. Siksi kai sinä ymmärrät niin vähän."
"Niin, minä eksyn, kun lähden etsimään selityksiä."
"Mutta niitä ei ole. Elämä on julmaa eikä kukaan saa koskaan tietää millä se lyö seuraavalla kerralla."
Marianne Fredriksson: Muuttolinnut
torstai 25. marraskuuta 2010
Niheetä tämä raportointi!
Elggissä on 346 viestiä rästissä, mutta aiheena ammattiwiki ja oppimisprosessi, johon sen myötä pääsimme. Alkukohtana jonkinlainen ongelmaperustainen oppiminen ja aikuisten oppijoiden omien kokemuksten ja analysointitaidon mukaan ottaminen. Aiheena hierojien koulutuksen työkyky ja sen osa-alueet -opintokokonaisuus.
VAIHE 1: Kävimme kuvaamassa videoklippeja oppijoiden normaalilla harjoitustunnilla, jossa he harjoittelivat hierontaotteita, hierontaa hoitotapahtumana ja ergonomista työskentelyä. (2,5 tuntia)
-> TYÖSTÖ: Klipeista koostettiin muutama minuutti jokaisen oppijan työskentelyä. Klipeissä ei otettu huomioon hyviä/huonoja käytänteitä, vaan yleistä työskentelyä; analysointi jätettiin oppijoille (opettajajohtoisesti). (8 tuntia konvertointeineen)
VAIHE2: Oppijat saivat etätehtävän (Tee oma mind map aiheesta työkyky: Mitä se tarkoittaa, mitä sisältää jne. Mieti, mitä haluat kysyä pitkään työtä tehneeltä hierojalta työkyvystä.)
-> TYÖSTÖ: oppijoiden MindMapit käytiin läpi yhdessä joitain kohtia esiinnostaen ja keskustellen. -> Oppijat laativat vielä uuden pienryhmän MindMapin samasta aiheesta, mutta niin, että nostivat esiin henkilökohtaisia kriittisiä kohteita. Sen jälkeen konkretisoitiin työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ryhmittelyn pohjalta sovelletun swotin avulla (Ryhmittely: 1. Minä/fysiologiset tekijät 2. Minä/sosiaaliset tekijät 3. Minä/psyykkiset tekijät 4. Koneet, laitteet ja tarvikkeet 5. Työympäristö 6? Sovellettu swot: a. positiiviset tekijät, joihin voin itse vaikuttaa b. positiiviset tekijät, jotka ovat itsestä riippumattomia c. negatiiviset tekijät joita pelkään/joihin luulen kompastuvani d. negatiiviset tekijät, jotka ovat itsestä riippumattomia(4 tuntia)
VAIHE 3: Käytännön harjoitus aiheesta eli naurujooga. (2 t)
VAIHE 4: Työkyvyn osa-alueista nostettiin esiin ERGONOMIA. Klipit käytiin läpi yhdessä katsoen ja kommentoiden sekä hyviä että kehitettäviä asioita. Ryhmäkeskustelu. Vapaa ilmapiiri. (2 t)
-> TYÖSTÖ: Opettajajohtoisesti käytiin läpi otteita, työtapoja ja ergonomiaan vaikuttavia tekijöitä. Pienryhmissä kokeilua, huom: kaksi opettajaa paikalla. (2 t)
VAIHE 5: Hyvinvoinnin käytäntöjä = oppijoiden yhteinen (itseorganisoitu) peli-ilta ja illanvietto. (3- tuntia)
VAIHE 6: Etätehtävänä oman hyvinvointisuunnitelman laatiminen. Näkökulmana ohjeet itselle pitkällä tähtäimellä. (7 t)
-> TYÖSTÖ: Integroiminen Ammatillinen kasvu -opintokokonaisuuteen. Omien suunnitelmien läpikäymistä suhteessa ammatillisuuteen ja sen kokonaisuuteen.
VAIHE 7: Arviointi ja analyysi. Opettajien mielestä työskentely oli antoisaa, koska mukana oli parityöskentelyä, ryhmätyöskentelyä ja itsenäistä tekemistä. Kaikki tekeminen luokassa oli toiminnallista. Videot ovat loistava oppimisväline-> oppijoiden oma-analyysi osui varsin hyvin naulan kantaan. Mukana oli usea opettaja, jolloin uuden ideat nousevat pintaan ja omaa toimintaansa tulee analysoitua uudella tavalla. Jonkinverran harmaita hiuksia ilmaantui videoklippien työstämisvaiheessa, konvertoinneissa ja tallentamisessa (moodleen).
VAIHE 1: Kävimme kuvaamassa videoklippeja oppijoiden normaalilla harjoitustunnilla, jossa he harjoittelivat hierontaotteita, hierontaa hoitotapahtumana ja ergonomista työskentelyä. (2,5 tuntia)
-> TYÖSTÖ: Klipeista koostettiin muutama minuutti jokaisen oppijan työskentelyä. Klipeissä ei otettu huomioon hyviä/huonoja käytänteitä, vaan yleistä työskentelyä; analysointi jätettiin oppijoille (opettajajohtoisesti). (8 tuntia konvertointeineen)
VAIHE2: Oppijat saivat etätehtävän (Tee oma mind map aiheesta työkyky: Mitä se tarkoittaa, mitä sisältää jne. Mieti, mitä haluat kysyä pitkään työtä tehneeltä hierojalta työkyvystä.)
-> TYÖSTÖ: oppijoiden MindMapit käytiin läpi yhdessä joitain kohtia esiinnostaen ja keskustellen. -> Oppijat laativat vielä uuden pienryhmän MindMapin samasta aiheesta, mutta niin, että nostivat esiin henkilökohtaisia kriittisiä kohteita. Sen jälkeen konkretisoitiin työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ryhmittelyn pohjalta sovelletun swotin avulla (Ryhmittely: 1. Minä/fysiologiset tekijät 2. Minä/sosiaaliset tekijät 3. Minä/psyykkiset tekijät 4. Koneet, laitteet ja tarvikkeet 5. Työympäristö 6? Sovellettu swot: a. positiiviset tekijät, joihin voin itse vaikuttaa b. positiiviset tekijät, jotka ovat itsestä riippumattomia c. negatiiviset tekijät joita pelkään/joihin luulen kompastuvani d. negatiiviset tekijät, jotka ovat itsestä riippumattomia(4 tuntia)
VAIHE 3: Käytännön harjoitus aiheesta eli naurujooga. (2 t)
VAIHE 4: Työkyvyn osa-alueista nostettiin esiin ERGONOMIA. Klipit käytiin läpi yhdessä katsoen ja kommentoiden sekä hyviä että kehitettäviä asioita. Ryhmäkeskustelu. Vapaa ilmapiiri. (2 t)
-> TYÖSTÖ: Opettajajohtoisesti käytiin läpi otteita, työtapoja ja ergonomiaan vaikuttavia tekijöitä. Pienryhmissä kokeilua, huom: kaksi opettajaa paikalla. (2 t)
VAIHE 5: Hyvinvoinnin käytäntöjä = oppijoiden yhteinen (itseorganisoitu) peli-ilta ja illanvietto. (3- tuntia)
VAIHE 6: Etätehtävänä oman hyvinvointisuunnitelman laatiminen. Näkökulmana ohjeet itselle pitkällä tähtäimellä. (7 t)
-> TYÖSTÖ: Integroiminen Ammatillinen kasvu -opintokokonaisuuteen. Omien suunnitelmien läpikäymistä suhteessa ammatillisuuteen ja sen kokonaisuuteen.
VAIHE 7: Arviointi ja analyysi. Opettajien mielestä työskentely oli antoisaa, koska mukana oli parityöskentelyä, ryhmätyöskentelyä ja itsenäistä tekemistä. Kaikki tekeminen luokassa oli toiminnallista. Videot ovat loistava oppimisväline-> oppijoiden oma-analyysi osui varsin hyvin naulan kantaan. Mukana oli usea opettaja, jolloin uuden ideat nousevat pintaan ja omaa toimintaansa tulee analysoitua uudella tavalla. Jonkinverran harmaita hiuksia ilmaantui videoklippien työstämisvaiheessa, konvertoinneissa ja tallentamisessa (moodleen).
maanantai 12. lokakuuta 2009
perjantai 2. lokakuuta 2009
UKK-instituutin selkäpäivien sekavat muistiinpanot
Terveyshuollon systeemin moninaisuus ja sen haasteet alkaa pikkuhiljaa mennä tajuntaan! Tämä on isompi asia kuin olen tajunnutkaan.
Simo Taimela, mitä kipu tekee kehon hallinnalle
luut - hermosto - lihakset –kolmijako tuli vasta 90-luvulla!
Liikkeen kontrolli: kohdistettu huomio / automaattinen liike. on siis eri asia, jos kohdennat reenin johonkin tai teet useaa asiaa yhtäaikaa.
130 liikeastetta matemaattisesti selkärangan suhteen - onko siis mahdollista TIETOISESTI liikuttaa selkää? Ei. Selkä ei ole juurikaan tietoisen liikuttamisen kohteena.
Pyramidaalinen järj. =tahdonalainen.
Ei-tahdonalaisten liikkeiden säätely. Sij. Cortexissa usealla eri alueella! Extrapyramidaalinen liikekontrolli!
Kipu: kulkee vastakkaiseen suuntaan. Erityyppistä kipua: nosiseptinen (lihaksesta hermorataa pitkin aivoihin), traumaattinen (inflammarorinen), neuropaattinen (hermovaurion aih), TOIMINNALLINEN kipu (näkyy aivoissa ärsykkeenä eri paikassa kuin normaalilla ihmisellä) - neurofysiologia on muuttunut, kipuaistimus tulee sellaisestakin ärsykkeestä, joka ei ole "oikeeta kipua". Täll. Hlöllä on myös pidentynyt reaktioaika; sijaitsee lähellä liikehermokeskusta.
Miten kipu sitten haittaa motoriikan säätelyä?
Kipu - suojaspasmit - muut lihakset korvaa (mot. liikemalli ei voi toimia, totuttu malli ei siis enää päde), ylikuormitustila / käyttämättömyys.
Selkäsairailla poikittainen vatsalihas aktivoituu viiveellä verrattuna terveeseen-yli-into.
Tasapainon reflektorinen säätely on vaikeampaa selkäsairailla.
Ennakoiva mekanismi aivoissa ei toimi niin hyvin kuin terveellä hlöllä. Liikeaistitunnon menetys liittyy selkäkipuun.
Pitkäaikaisseuraukset: paraspinaaliset lihakset voi käyttämättöminä muuttua RASVAKSI, kipua, ei voimaa, tuki puuttuu...
Kipu aih. Häiriötä cortexissa ja motorisella tasolla.
Fyysinen, psykososiaalinen, sosiaalinen aspekti. Muutokset tapahtuvat siis hyvin monella tasolla!
Liitetiedosto sisältää muistiinpanon ja sen objektit
Ilkka Vuori, professori, Tre
TULE-sairaudet aiheuttavat enemmän taipumusta masennukseen, hoidon tarvetta ja kustannuksia kuin muut sairaudet! Tietoa on, mutta syvempää tiedostamista tarvitaan. TULE-sairaudet kohdistuvat yhteiskunnan huonompiosaisiin ja aiheuttavat epätasa-arvoa.
Kansallinen TULE-ohjelma on kaikkien yhteisöjen yhteinen toimija Tule ry (nyt 16 jäsenyhteisöä).
Tule-terveys on terveyden perusta! Yleisimpien kansansairauksien tehokas ehkäisy edellyttää tule-sairauksien tehokasta ehkäisyä. Mukaan odotetaan: www.suomentule.fi
Jaro Karppinen, prof, Oulu
Välilevy tarvii lähinnä glukoosia, pärjää suht. ilman happea! Välilevy (nucleus pulposus) imee yöllä vettä itseensä, se on pesusienikudosta! Välilevyn rustokudos ei uusiudu. Harjoittelusta on hyötyä lihasten kautta...
Harjoitteluterapia=liikunta helpottaa kipuja. Sis. Venyttelyä+lihasharjoittelua. Harjoittelu estää kivun uusiutumista.
Verenkierron lisääminen auttaa selkää.
Mieliala. Uskaltaa käyttää selkää!
Hoitajan täytyy motivoida riittävän kauan ja paljon.
Paino-ongelmat (mekaaninen kuormitus, systeminen inflammaatio;tulehdusvälittäjäaineet vähenee, ateroskleroosi;verisuonten kalkkeutuminen vähenee)
Elämä on kokonaisuus:Unihäiriöt lisää alaselkakipujen tod.näköisyyttä!
16v. Erittäin aktiivisesti liikkuvilla oli eniten kipuja. Samoin paljon istuvilla. (ei vähän liikkuvilla)
Monipuolisuus liikunnassa näyttää suojaavan selän alieen kivulta (12-16v). Kasvuvaiheessa ranka on vaurioherkempi!
Välilevyjen verisuonitus loppuu 10-15vuotiaina. Murrosiässä liikunta loppuu...
Aikuisiässä selän terveys vaatii luukkumista; degeneraatio alkaa 30 jälkeen. Liikunnasta on selvästi enemmän hyötyä kuin haittaa; kivun sallimissa rajoissa.
Olavi Airaksinen: kivun kanssa liikkuminen, selkä
Alaselän toimintahäiriö-kipu-lihasspasmit-lihasten heikkeneminen-toiminnan ohjaushäiriöt-rappiosairaudet-kipua aistivien järjestelmien häiriintyminen-kipu---
Usein ongelmia on monia eli spesifien yksitt. Toimintojen tekeminen (esim. Yhden nikaman palauttaminen) on vaikeaa, eikä sen antamasta voi olla varma (responsia ei voi osoittaa).
Kivulias lihas ei respondoi samoin kuin terve lihas. Kivun kroonistuminen; jatkuva kipuinfo aivoihin, masennus, pelot (epätietoisuus), kierre. Mukana fyysinen, henkinen ja sosiaalinen aspekti.
Selkäkivusta 7-11 % kroonistuu, 60% kustannuksista kroonisista.
50+ spinaalistenoosi, osteopor.murtuma, maliginiteetit, spondyloosi: alaraajojen vahvistaminen tärkeintä!
Alle 50: tod.näk. Toimintahäiriöitä.
Kipu: anamneesi eli kivun analyysi, jotta voi ohjeistaa liikkumaan oikein.
Harjoittelu on tehokkaampaa kuin yleislääkärin lääkehoito (A). Ohjaus edistää motivoinnin ja seuruun kautta. ei spesifisiä laitteita, vaan se, että asiakas tekee harjoitusohjelman säännöllisesti.
Tavallisilla liikkeillä voi vahvistaa stabiloivia lihaksia, ei siis tarvita kommervenkkejä. Esim tasapainolauta ja käsipainot kädessä.
Kaikissa selkäsairauksissa lepo on haitaksi!
Kipu hallintaan!
Kohtalainen rasitus hyväksi selälle!
Yksilölliset suoritukset!
Liitetiedosto sisältää muistiinpanon ja sen objektit
Marjo Rinne, UKK.
Neuvontaa vai liikettä - mikä auttaa selkävaivoihin?
Ihmisen ymmärtäminen keskiössä! Ihminen ei ole vain nikamia, luita ja lihaksia. Onko asiakas valmis ottamaan tietoa vastaan?
Neuvonta on mm. ongelmanratkaisua. Tavoitteena on vahvistaa tietämystä terveydestä ja itsetuntemusta sekä elämänlaatua. Tässäkin vaaditaa muutos! (Katan huom.) Ohjaamisen tavoite on vaikuttaa asiakkaan jokapäiväiseen elämään.
Asiakaslähtöisyys. Asiakkaan täytyy osallistua.
Liitetiedosto sisältää muistiinpanon ja sen objektit
Jari Parkkari, Treen urheilulääkäriasema; selkäkivut nuorilla - liikettä liikaa vai liian vähän.
14v. Nuorista 30% koki alaselkäkipuja. Tytöillä oireilua enemmän kuin pojilla.
Vähäinen fyysinen aktiivisuus on yhteydessä selkäkipuihin. (kumpi aiheuttaa kumpaa) Kasvuiässä aiheutunut (urheilu) vamma indikoi pitkäkestoisia muutoksia! Voi siis kroonistua, mikäli asiaa ei oteta todesta.
Erittäin aktiivinen liikunta on siis riski saada selkäkipuja.
Varusmiehillä huono kunto indikoi selkäongelmia. Polarisoituminen eli U-käyrä!
Siis liike on lääke - kohtuudessa!
Sarianna Sipilä, Jyväskylä, gerontologian tutkimuskeskus. Iäkkäiden liikunta.
Lihasvoima ennustaa toimintakykyä. Ja toisinpäin: keski-iän huono lihasvoima indikoi vanhuuden huonompaa toimintakykyä.
Liitetiedosto sisältää muistiinpanon ja sen objektit
Helena Miranda, Työterveyslaitos
Selkäkivun riskitekijöitä fyysisten tekijöiden lisäksi sosiaalisen tuen puute.
Suomessa euroopan tasolla paljon selkäkipuja, ei ihan ykkösenä.
Näyttää, että tupakoinnilla ja selkäkivulla on yhteys, erit. Pitkäaikaisella selkäkivulla suurin merkitys. Ei kauheen korkea.
Tupakointi nopeuttaa välilevyjen deganeraatiota, häiritsee välilevyjen metaboliaa, edistää ateroskleroosia, kohotta crp:tä (tulehdus).
Ylipaino (runsas) nostaa selkäkivun riskiä. Lisää systeemistä tulehdusreaktiota, biomekaaninen kuormitus (vartalon neutraaliasennon pitäminen vaikeaa, hankalammat työasennot), psykologiset tekijät.
Iskiaksen (kliininen) yhteys tupakointiin ka ylipainoon, Alkoholin osalta ei näyttöä, samoin istuva elämäntapa, kulttuuroharrastukset.
Nyk. Selkäongelmia katsotaan biopsykososiaalisten tekijöiden kautta! Mukana myös aika, sillä tekijöiden riskit vaihtelevat iän mukana.
Ikä otettava huomioon, elämäntapariskit alkaa indikoida yli 50-vuotiailla. Henkinen stressi nousi riskiksi jo 40:v. Unihäiriöt herkistää kivulle ja indikoi tulevaa selkäkipua!
Liian lyhyt uni indikoi ylipainoa, ylipaino selkäkipua.
Selkäoireissa n. 10% diagnosoidaan! Olisi palattava tavalliseen, täysipainoiseen liikunnalliseen elämään.
Depression huippu 42-v! Miljoona ihmisen tutkimus.
Simo Taimela, mitä kipu tekee kehon hallinnalle
luut - hermosto - lihakset –kolmijako tuli vasta 90-luvulla!
Liikkeen kontrolli: kohdistettu huomio / automaattinen liike. on siis eri asia, jos kohdennat reenin johonkin tai teet useaa asiaa yhtäaikaa.
130 liikeastetta matemaattisesti selkärangan suhteen - onko siis mahdollista TIETOISESTI liikuttaa selkää? Ei. Selkä ei ole juurikaan tietoisen liikuttamisen kohteena.
Pyramidaalinen järj. =tahdonalainen.
Ei-tahdonalaisten liikkeiden säätely. Sij. Cortexissa usealla eri alueella! Extrapyramidaalinen liikekontrolli!
Kipu: kulkee vastakkaiseen suuntaan. Erityyppistä kipua: nosiseptinen (lihaksesta hermorataa pitkin aivoihin), traumaattinen (inflammarorinen), neuropaattinen (hermovaurion aih), TOIMINNALLINEN kipu (näkyy aivoissa ärsykkeenä eri paikassa kuin normaalilla ihmisellä) - neurofysiologia on muuttunut, kipuaistimus tulee sellaisestakin ärsykkeestä, joka ei ole "oikeeta kipua". Täll. Hlöllä on myös pidentynyt reaktioaika; sijaitsee lähellä liikehermokeskusta.
Miten kipu sitten haittaa motoriikan säätelyä?
Kipu - suojaspasmit - muut lihakset korvaa (mot. liikemalli ei voi toimia, totuttu malli ei siis enää päde), ylikuormitustila / käyttämättömyys.
Selkäsairailla poikittainen vatsalihas aktivoituu viiveellä verrattuna terveeseen-yli-into.
Tasapainon reflektorinen säätely on vaikeampaa selkäsairailla.
Ennakoiva mekanismi aivoissa ei toimi niin hyvin kuin terveellä hlöllä. Liikeaistitunnon menetys liittyy selkäkipuun.
Pitkäaikaisseuraukset: paraspinaaliset lihakset voi käyttämättöminä muuttua RASVAKSI, kipua, ei voimaa, tuki puuttuu...
Kipu aih. Häiriötä cortexissa ja motorisella tasolla.
Fyysinen, psykososiaalinen, sosiaalinen aspekti. Muutokset tapahtuvat siis hyvin monella tasolla!
Liitetiedosto sisältää muistiinpanon ja sen objektit
Ilkka Vuori, professori, Tre
TULE-sairaudet aiheuttavat enemmän taipumusta masennukseen, hoidon tarvetta ja kustannuksia kuin muut sairaudet! Tietoa on, mutta syvempää tiedostamista tarvitaan. TULE-sairaudet kohdistuvat yhteiskunnan huonompiosaisiin ja aiheuttavat epätasa-arvoa.
Kansallinen TULE-ohjelma on kaikkien yhteisöjen yhteinen toimija Tule ry (nyt 16 jäsenyhteisöä).
Tule-terveys on terveyden perusta! Yleisimpien kansansairauksien tehokas ehkäisy edellyttää tule-sairauksien tehokasta ehkäisyä. Mukaan odotetaan: www.suomentule.fi
Jaro Karppinen, prof, Oulu
Välilevy tarvii lähinnä glukoosia, pärjää suht. ilman happea! Välilevy (nucleus pulposus) imee yöllä vettä itseensä, se on pesusienikudosta! Välilevyn rustokudos ei uusiudu. Harjoittelusta on hyötyä lihasten kautta...
Harjoitteluterapia=liikunta helpottaa kipuja. Sis. Venyttelyä+lihasharjoittelua. Harjoittelu estää kivun uusiutumista.
Verenkierron lisääminen auttaa selkää.
Mieliala. Uskaltaa käyttää selkää!
Hoitajan täytyy motivoida riittävän kauan ja paljon.
Paino-ongelmat (mekaaninen kuormitus, systeminen inflammaatio;tulehdusvälittäjäaineet vähenee, ateroskleroosi;verisuonten kalkkeutuminen vähenee)
Elämä on kokonaisuus:Unihäiriöt lisää alaselkakipujen tod.näköisyyttä!
16v. Erittäin aktiivisesti liikkuvilla oli eniten kipuja. Samoin paljon istuvilla. (ei vähän liikkuvilla)
Monipuolisuus liikunnassa näyttää suojaavan selän alieen kivulta (12-16v). Kasvuvaiheessa ranka on vaurioherkempi!
Välilevyjen verisuonitus loppuu 10-15vuotiaina. Murrosiässä liikunta loppuu...
Aikuisiässä selän terveys vaatii luukkumista; degeneraatio alkaa 30 jälkeen. Liikunnasta on selvästi enemmän hyötyä kuin haittaa; kivun sallimissa rajoissa.
Olavi Airaksinen: kivun kanssa liikkuminen, selkä
Alaselän toimintahäiriö-kipu-lihasspasmit-lihasten heikkeneminen-toiminnan ohjaushäiriöt-rappiosairaudet-kipua aistivien järjestelmien häiriintyminen-kipu---
Usein ongelmia on monia eli spesifien yksitt. Toimintojen tekeminen (esim. Yhden nikaman palauttaminen) on vaikeaa, eikä sen antamasta voi olla varma (responsia ei voi osoittaa).
Kivulias lihas ei respondoi samoin kuin terve lihas. Kivun kroonistuminen; jatkuva kipuinfo aivoihin, masennus, pelot (epätietoisuus), kierre. Mukana fyysinen, henkinen ja sosiaalinen aspekti.
Selkäkivusta 7-11 % kroonistuu, 60% kustannuksista kroonisista.
50+ spinaalistenoosi, osteopor.murtuma, maliginiteetit, spondyloosi: alaraajojen vahvistaminen tärkeintä!
Alle 50: tod.näk. Toimintahäiriöitä.
Kipu: anamneesi eli kivun analyysi, jotta voi ohjeistaa liikkumaan oikein.
Harjoittelu on tehokkaampaa kuin yleislääkärin lääkehoito (A). Ohjaus edistää motivoinnin ja seuruun kautta. ei spesifisiä laitteita, vaan se, että asiakas tekee harjoitusohjelman säännöllisesti.
Tavallisilla liikkeillä voi vahvistaa stabiloivia lihaksia, ei siis tarvita kommervenkkejä. Esim tasapainolauta ja käsipainot kädessä.
Kaikissa selkäsairauksissa lepo on haitaksi!
Kipu hallintaan!
Kohtalainen rasitus hyväksi selälle!
Yksilölliset suoritukset!
Liitetiedosto sisältää muistiinpanon ja sen objektit
Marjo Rinne, UKK.
Neuvontaa vai liikettä - mikä auttaa selkävaivoihin?
Ihmisen ymmärtäminen keskiössä! Ihminen ei ole vain nikamia, luita ja lihaksia. Onko asiakas valmis ottamaan tietoa vastaan?
Neuvonta on mm. ongelmanratkaisua. Tavoitteena on vahvistaa tietämystä terveydestä ja itsetuntemusta sekä elämänlaatua. Tässäkin vaaditaa muutos! (Katan huom.) Ohjaamisen tavoite on vaikuttaa asiakkaan jokapäiväiseen elämään.
Asiakaslähtöisyys. Asiakkaan täytyy osallistua.
Liitetiedosto sisältää muistiinpanon ja sen objektit
Jari Parkkari, Treen urheilulääkäriasema; selkäkivut nuorilla - liikettä liikaa vai liian vähän.
14v. Nuorista 30% koki alaselkäkipuja. Tytöillä oireilua enemmän kuin pojilla.
Vähäinen fyysinen aktiivisuus on yhteydessä selkäkipuihin. (kumpi aiheuttaa kumpaa) Kasvuiässä aiheutunut (urheilu) vamma indikoi pitkäkestoisia muutoksia! Voi siis kroonistua, mikäli asiaa ei oteta todesta.
Erittäin aktiivinen liikunta on siis riski saada selkäkipuja.
Varusmiehillä huono kunto indikoi selkäongelmia. Polarisoituminen eli U-käyrä!
Siis liike on lääke - kohtuudessa!
Sarianna Sipilä, Jyväskylä, gerontologian tutkimuskeskus. Iäkkäiden liikunta.
Lihasvoima ennustaa toimintakykyä. Ja toisinpäin: keski-iän huono lihasvoima indikoi vanhuuden huonompaa toimintakykyä.
Liitetiedosto sisältää muistiinpanon ja sen objektit
Helena Miranda, Työterveyslaitos
Selkäkivun riskitekijöitä fyysisten tekijöiden lisäksi sosiaalisen tuen puute.
Suomessa euroopan tasolla paljon selkäkipuja, ei ihan ykkösenä.
Näyttää, että tupakoinnilla ja selkäkivulla on yhteys, erit. Pitkäaikaisella selkäkivulla suurin merkitys. Ei kauheen korkea.
Tupakointi nopeuttaa välilevyjen deganeraatiota, häiritsee välilevyjen metaboliaa, edistää ateroskleroosia, kohotta crp:tä (tulehdus).
Ylipaino (runsas) nostaa selkäkivun riskiä. Lisää systeemistä tulehdusreaktiota, biomekaaninen kuormitus (vartalon neutraaliasennon pitäminen vaikeaa, hankalammat työasennot), psykologiset tekijät.
Iskiaksen (kliininen) yhteys tupakointiin ka ylipainoon, Alkoholin osalta ei näyttöä, samoin istuva elämäntapa, kulttuuroharrastukset.
Nyk. Selkäongelmia katsotaan biopsykososiaalisten tekijöiden kautta! Mukana myös aika, sillä tekijöiden riskit vaihtelevat iän mukana.
Ikä otettava huomioon, elämäntapariskit alkaa indikoida yli 50-vuotiailla. Henkinen stressi nousi riskiksi jo 40:v. Unihäiriöt herkistää kivulle ja indikoi tulevaa selkäkipua!
Liian lyhyt uni indikoi ylipainoa, ylipaino selkäkipua.
Selkäoireissa n. 10% diagnosoidaan! Olisi palattava tavalliseen, täysipainoiseen liikunnalliseen elämään.
Depression huippu 42-v! Miljoona ihmisen tutkimus.
maanantai 28. syyskuuta 2009
Olkapää, jk, S4
Tässä on osia kalevalaisen jäsenkorjauksen lopputyöstäni. Esittelen työn kansanlääkintäseuran järjestämässä seurantakoulutuksessa Perheniemen opistossa 16.-18.10.2009. Koko työ ei ole näkyvissä missää, sillä siinä on asiakashoidoista kertova osuus, jota ei voi julkaista.
Mikä kiinnostuit kalevalaisesta jäsenkorjauksesta, niin käy seuran sivuilla. Koulutusta järjestää mm. Frantsilan hyvän olon keskus. Tervetuloa mukaan! Myös minulta voi kysyä lisätietoja kommentoimalla tätä blogia.
Olkapään rakenne: OLKAPÄÄN RAKENNE
Olkapään kivut:
MIKSI OLKAPÄÄ KIPEYTYY
Mikä kiinnostuit kalevalaisesta jäsenkorjauksesta, niin käy seuran sivuilla. Koulutusta järjestää mm. Frantsilan hyvän olon keskus. Tervetuloa mukaan! Myös minulta voi kysyä lisätietoja kommentoimalla tätä blogia.
Olkapään rakenne: OLKAPÄÄN RAKENNE
Olkapään kivut:
MIKSI OLKAPÄÄ KIPEYTYY
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
